Etusivu

Keitä me olemme

Olemme Kotkassa toimiva perheyritys, jolla on kokemusta viininvalmistuksesta usean vuosikymmenen ajalta; perinteemme ovat kulkeutuneet isältä pojalle ja pojanpojalle. Olemme erikoistuneet valmistamaan luomulaatuisia alkoholittomia viinejä – mausta tinkimättä! Valikoimistamme löytyvät niin puna- kuin valkoviinitkin.

Viinin valmistuksen historiaa

Alkuvaiheet

Viinin valmistuksella on pitkät perinteet ja sen juuret ulottuvat Kaukasuksen sekä Iranin seuduille, joissa viinin valmistus keksittiin noin 7 000 vuotta sitten. Eurooppaan viinin viljely levisi antiikin aikoina. Nykyisin Ranska, Italia ja Espanja ovat maailman suurimpia viinintuottajamaita, mutta myös Yhdysvalloissa, Chilessä, Argentiinassa, Australiassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa tuotetaan viiniä merkittävässä määrin.

Iranin alueelta on löytynyt yli 7 000 vuoden takaisia todisteita viinin tuottamisesta. Nämä todisteet löytyivät Zagrosvuorten pohjoisrinteiltä. Tätäkin vanhempia löytöjä on tehty, mutta Kaspianmeren rannalta tehdyissä löydöissä epäillään olleen kyse luonnonvaraisesta viinirypäleestä. Armenian eteläosasta on löydetty varhaisimman tunnetun viinivalmistamon jäänteet, jotka ovat noin 6 100 vuoden takaa ja jotka löytyivät syrjäisestä luolasta.

Ensimmäiset korkeakulttuurit

 Kaksoisvirtainmaan ensimmäisten korkeakulttuurien ihmisten tiedetään tuoneen viinejä Kaukasukselta, koska heidän oman asuinmaansa ilmasto oli liian kuiva ja kuuma viininviljelyä varten. Muinaisessa Egyptissä viljeltiin viiniä jonkin verran ja sitä käytettiin esimerkiksi uskonnollisissa menoissa. Lähi-Idässä käytettiin tuohon aikaan enimmäkseen punaviiniä. Heettien myötä Anatolian viininviljely kehittyi laaja-alaiseksi. Kiinaan viininviljely saapui viimeistään 100-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

Foinikialaiset

Foinikialaiset toivat viinin Eurooppaan käydessään merikauppaa syyrialaisella viinillä Välimeren alueella. Jo noin vuonna 1 700 ennen ajanlaskun alkua Kreetan saarella vallinneessa minolaisessa kulttuurissa tunnettiin viini. Mykeneläiset, jotka valloittivat Kreetan, omaksuivat viininkäytön 1400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. He antoivat viinille sen nykyisen nimen.

Kreikka

Kreikassa viiniä käytettiin runsaasti mykeneläisenä aikana. Esimerkiksi Homeroksen Ilias- ja Odysseia-eepoksissa mainitaan viinijuhlat sekä viiniuhrit. Kyseiset eepokset kuvaavat tapahtumia, jotka alkoivat noin toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Dionysos oli kreikkalainen viinin jumala, jonka ympärille syntyi suosittu kultti. Viiniviljelmät olivat yleisiä koko Kreikassa viimeistään 700-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

Rooma

Foinikialaiset ja kreikkalaiset siirtokunnat veivät viinin luultavasti Italiaan. Roomalainen perimätieto kertoo viinikulttuurin saapuneen Roomaan kuningas Numa Pompiliuksen muassa 600-luvun alussa ennen ajanlaskun alkua. Roomassa viinistä tuli oleellinen osa elämää ja se kuului varsinkin kaupungin monien juhlapäivien viettoon kiinteänä osana. Roomalainen joi keskimäärin yli 150 litraa viiniä vuodessa. Erityisen paljon Roomassa pidettiin maustetuista viineistä. Roomalaisten mukana viininviljely levisi Rooman hallitsemille alueille Euroopassa.

Keskiajalta 1800-luvulle

Kun Rooman valtakunta kukistui myös viinin arvostus väheni Euroopassa. Kristinuskon levitessä Keski-Eurooppaan myös viinikulttuuri piristyi uudelleen. Tämä johtui kristinuskon tavasta pyhittää ehtoollisviini. Keskiajalla luostarit kantoivatkin päävastuun viininviljelystä, koska tuolloin luostarit hallinnoivat viininviljelymaita. Myös aatelisto harrasti viinejä keskiajan Euroopassa. Keskiajalla viini ei säilynyt kovin kauaa, minkä vuoksi viinit juotiin lähes aina nuorina. Keskiajalla suosittiin makeita viinejä ja punaviini oli edullisempaa kuin valkoviini. Keskiajalla viiniä käytettiin sairaanhoidossa mutta myös sen liiallisen juonnin haitat tunnettiin jo tuolloin. Liiallisen juonnin haitoista varoiteltiin keskiaikaisessa kirjallisuudessa. Keskiajalla tärkeimpiä viinin viljelijöitä ja myyjiä olivat Italian kaupunkivaltiot.

1500-luvulla viininviljely levisi Amerikkaan etenkin jesuiittojen mukana. 1600-luvun lopulta alkaen viinin viljely sekä sen säilytys kehittyivät huimaa vauhtia. Rypäleistä jalostettiin aikaisempaa kestävämpiä. Säilytyksessä alettiin käyttää aikaisempaa useammin lasipulloja, jotka suljettiin luonnonkorkilla. 1700-luvun uutuuksia olivat samppanja, portviini, marsala, sherry, vermutti ja Bordeaux`n alueen viinit. Aatelisto ja porvaristo suosivat 1700-luvulla kalliita merkkiviinejä. Suomessa viinin käyttö yleistyi Zacharias Topeliuksen mukaan 1840-luvulla. 1800-luvulla viinitarhoihin iski useita epidemioita, kuten tuholaissieni Oidium tuckerii sekä viinikirva.

Haluamme myös kiittää Casinoserviceä, joka tukee sivujamme! Kiitos Casinoservice Nettikasino!